tiistai 12. huhtikuuta 2011

Tulokset 2011

Henkilökohtainen kilpailu 8.4.2011

1. Jaakko Tallus 199
2. Mikko Keskinarkaus 191,5
3. Petter Kukkonen 190,5
4. Antti Kuisma 175
5. Juha Karjalainen 174
6. Jouni Kaitainen 167,5
7. Tommi Räisänen 163,5
8. Tuomas Karavirta 163
9. Ossi Manner 162,5
10. Antti Joutjärvi 162,5
11. Olli Happonen 150
12. Ville Tuppurainen 149,5
13. Jaakko Mäkäräinen 143
14. Tero Joutsen 114
15. Tino Tiilikainen 99,5

Joukkuekilpailu 9.4.2011

1. SC Another Day: Jouni Kaitainen, Tuomas Karavirta ja Mikko Keskinarkaus 721
2. Milffimatto: Tero Joutsen, Jaakko Mäkäräinen ja Petter Kukkonen 686
3. Aika paha: Tommi Räisänen, Ville Tuppurainen ja Jaakko Tallus 677
4. Raskas kantaa: Tino Tiilikainen/Antti Kuisma, Antti Joutjärvi ja Juha Karjalainen 670
5. Jiirilöiset: Ville Suikkanen, Ville Kantee ja Olli Happonen 499

torstai 7. huhtikuuta 2011

LÄHTÖLISTA PERJANTAI 8.4.2011

1. Tino Tiilikainen
2. Jari joutsen
3. Ville Tuppurainen
4. Ossi Manner
5. Jaakko Mäkäräinen
6. Mikko Prusi
7. Ville Suikkanen
8. Tero Joutsen
9. Tommi Räisänen
10. Olli Happonen
11. Eetu Vähäsöyrinki
12. Antti Kuisma
13. Jouni Kaitainen
14. Mikko Keskinarkaus
15. Anssi Koivuranta
16. Tuomas Karavirta
17. Antti Joutjärvi
18. Petter Kukkonen
19. Juha Karjalainen
20. Jaakko Tallus

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

IMSA:n Legenda, Osa 3/3

Niin poika kokosi nyytin ja pakkasi siihen kaikki mitä omisti: kovasta teräksestä taotun miekan vallankumousta varten sekä Ortexin harmaat minarit, joilla hän harjoitteli päivittäin kotinsa takapihalla. Reenit saivat jäädä, sillä nuori Tuolimies vaelsi maan äärestä toiseen, kiipesi maailman vuorelle sekä seilasi seitsemällä merellä löytääkseen sisäisen Tuolimiehensä.

Viimein poika, vuosikausia kierreltyään, palasi matkoiltaan IMSA:n tyrannisoimaan Jyväskylään ja Laajavuoreen. Viipymättä hän paljasti miekkansa, ja kohta taivaat vapisivat ja puita repivä myrskytuuli kävi läpi Laajavuoren, niin ettei edes Jussilaisen Tase ollut kokenut uransa aikana mitään vastaavaa.

Kukistettuaan hirmuvallan Tuolimies julisti itsensä viralliseksi ja ylivertaiseksi IMSA:n Tuolimieheksi, vakuutenaan korkein minarijumala kuten pyhissä kirjoituksissa selevästi luki. Miekallaan hän lopetti IMSA:n laskuun toteutetut hirmuteot ja riiston, vielä hän palautti IMSA:n ikuiset säännöt ja lakikokoelmat oikeille paikoilleen ja hakkauttipa ne Laajavuoren pyhään kiveen, jottei minarirahvas enää koskaan niitä unhoittaisi (nykyisellään säännöt löytyvät myös sähköisenä versiona IMSA:n virallisilta kotisivuilta).

Vielä Tuolimies ei ollut tyytyväinen. Hän vaelsi Lohikoskelle, missä hänet oli kerran heitetty kuohuvan virran pyörteeseen, suojanaan vain oljista punottu kori. Lohikoskella hän kohtasi sikäläisen oraakkelin. Paloniementien oraakkeli ennusteli niitä näitä istuen eebenpuisella valtaistuimellaan ja vain tutkien eläinten sisälmyksiä ja lintujen kulkusuuntia luonnossa.

Oraakkelille Tuolimies kertoi pyhistä unista ja pyysi tätä uniin vedoten kisapapin vaativaan roolitukseen, sillanrakentajaksi minarijumalten ja minari-ihmisen välille, sekä tietysti korvaamaan vanhan ja pöhöttyneen kisapapin, joka ainoastaan humaltui viinistä ja kutitteli pienten poikien pulleita pakaroita, kuten kirkonmiesten yleinen tapa vaatii.

Hyvä oraakkeli vastasi hyvän Tuolimiehen huutoon ja nyt he hallitsevat suvereenisti IMSA:n asioita maan päällä. Ja jälleen vaeltavat ylväät ja hyvin voivat minarisuvut yhdessä ja erikseen Vuokattiin, joka toimii väliaikaisena taivaana minarimiehelle, ja jossa IMSA:n vuotuinen verollepano ja uskonnolliset kilpaleikit suoritetaan. Niinpä myös Emäksisten, Paksa Öörien, Jassojen, Hudejedien, Kekejöiden, Räkien ja Pönölöiden, Mutisten ja Junttien, Kumpu-Joutsenten ja mahdollisesti myös Rähinä-Massisten ja monien, monien muiden sukujen tiet sinne johtavat.

Loppu,

Antakaa anteeksi

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

IMSA:n Legenda, Osa 2/3

Mutta aivan kuten IMSA:n ikuisiin papyruskääröihin oli kirjailtu, Laajavuoressa, tulen ja jään pyhässä temppelissä, koki pyhä neitsyt pyhän raskauden ja kuukausien valuessa hukkaan synnytti hän kaksi poikalasta. Toinen pojista oli hyvä, mutta toinen pojista oli paha. Ja niinpä pojat ajautuivat ilmiriitaan heti syntymänsä päivänä, ja ehkä senkin vuoksi he riitautuivat, etteivät minarijumalat olleet heitä ohjaamassa ja suojaamassa synnyttämisen hetkellä kuten oli ennustettu.

Lopulta otti käydäkseen niin, että paha ja ovelampi lapsista nousi voitolle ja painoi terävän veitsen veljensä rintaan. Mainittakoon, että hyvä veli ei suinkaan kuollut vaan lienee korjattavana vielä tänäkin päivänä jossakin päin laajaa Jyväskylän maata, luultavammin Ahi Salamisen pyhätössä. Voi myös olla, että yhtenä päivänä hyvä veli on palaava ja vaativa omaa paikkaansa pyhän Tuolimiehen rinnalla. Tästä ei kuitenkaan ole mainintaa pyhissä kirjoituksissa.

Voittajana ankarasta veljessodasta selvinnyt lapsi oli vahva heti syntymästään. Mutta IMSA:n johtajat olivat varuillaan, sillä he saivat tapahtumien kulusta vihiä ja käyttivät vanhaa hyväksi todettua konstia määräten kaikki Jyväskylän seudun ja IMSA:n valtapiiriin lukeutuvat poikalapset surmattaviksi. Laajavuoren tulen ja jään pyhässä temppelissä elävällä neitsyellä oli kuitenkin hyvä ja lämmin sydän eikä hän raaskinut riistää siron poikalapsen henkeä vaan punoi tälle oljista pienen kopan ja tilkitsi kopan jeesusteipillä. Tämän tehtyään hän vaelsi kaukaisille maille ja asetti kopan poikineen villinä huutavaan Lohikoskeen.

Kori viskoutui ja heittelehti mylvivän kosken pyörteissä, mutta kuin minarijumalten ohjaamana se säilyi ehjänä eikä se myöskään uponnut pohjaan. Aikansa seilattuaan kosken armoilla koppa ajelehti lähelle rantatöyrästä ja tarttui kiinni kähäräoksaiseen pensaaseen. Juuri siihen aikaan sattui niillä main laiduntamaan muudan Köhniöläinen, Bööniheimoon kuuluva paimen, joka huomasi pensaassa yksinäisenä kieppuvan kopan. Hän pelasti kopan talteen, irrotti jeesusteipit sen ympäriltä ja kantoi lapsen kotiinsa turvaan.

Paimen kasvatti lapsen yhdessä vaimonsa kanssa ja vasta pojan täytettyä kahdeksantoista vuotta kertoivat he tälle totuuden hänen menneisyydestään. Myös he kertoivat pojalle, että tämä saattoi mahdollisesti olla uusi IMSA:n Tuolimies, sillä kauan sitten laadittu ennustus oli käymässä toteen viimeistä kirjaisinta myöten. Ja paimen tiesi ennustuksesta sen vuoksi, että hän oli vanhan minariliiton miehiä ja odotti parempien aikojen tuloa. Hän oli hylännyt minarimaailman taittumattomien ristiriitojen vuoksi ja liittynyt bööniläisiin beduiineihin.

”Poikani”, sanoi paimen, ”sinun on korkea aika jättää lämmin kotiliesi ja suunnata maailman tuuliin. Mene, sillä kerran sinua odottaa suuri tehtävä!”

Mutta onnistuuko Tuolimies tehtävässään? Kuinka on mahdollista kukistaa IMSA:n hallituksen vanhat pierut?


...jatkuu, jos minarijumalat niin katsovat parhaaksi...

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

IMSA:n Legenda, Osa 1/3


IMSA:n ja minisuksiaikojen alkupuolella maailma oli levoton ja se oli kattoa myöten täynnä savua ja kaasua sekä kultapursissaan ilman asiakkaita soutavia jumalia. Myös rätisevät salamat iskivät paljasta Jyväskylän pintaa ja jos kattojärjestö IMSA:a ei lasketa, vain Andre Kiesewetterin näköiset olennot asuttivat maan päällystä ja vaelsivat puiset kartut kourissaan ruokaa ja lämpöä etsien. Näin maailmassa elettiin kauan sitten ja vain tylsämielinen ihminen eli maailmassa tavoitteenaan ei mikään.

Erään Laajavuorelaisheimon pyhissä kirjoituksissa oli kuitenkin säilynyt ikuinen ennustus, jonka mukaan taivaallisten konjugaatioiden asettuessa formuun, oli maailmaan syntyvä uusi voideltu Tuolimies, joka vapauttaisi minarikansat ja langettaisi minari-ihmisen toimille pyhän merkityksen.

Tarkka ennustus kuuluu näin:

”Sinä Jyväskylä, sinä Laajavuori, sinä olet pienin Tuolimiesten sukukuntien joukossa! Mutta sinun keskuudestasi nousee IMSA:lle uusi hallitsija. Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana. Jumalat jättävät IMSA:n vain siksi ajaksi, kun synnyttäjä synnyttää. Sitten IMSA:n ihmisten luokse palaavat heidän jäljelle jääneet veljensä. Hallitsija on nouseva ja kaitseva heitä minarijumalien voimalla. Ja korkein minarijumala antaa hänelle vallan ja kunnian. Ja IMSA:n piiriin kuuluvat ihmiset saavat elää rauhassa, sillä uuden Tuolimiehen valta ulottuu maan ääriin saakka ja hän tuo rauhan.”

Mutta IMSA:n takapajuinen hallitus oli läpeensä korruptoitunut ja he pelkäsivät kaikkea muutosta, vaikka he olivat jo kumaria miehiä ja elonarki oli heille karvas. Myös IMSA:n kehitys oli polkenut paikallaan vuosikausia, mutta mitään uutta he eivät minisuksiurheiluun halunneet vaan nykyinen tila oli paras tila ja norsuunluusta ja lukemattomista jalokivistä veistetyissä valtaistuimissa vetelehtiminen elämän suuri huvi. Yhtälailla ylin kisapappi oli vanha ja parroittunut mies ja tutki pyhiä kirjoituksia siten, että löysi niistä ainoastaan merkityksiä, jotka miellyttivät IMSA:n hallitusta ja vanhaa Tuolimiestä.

Myös ihmiset olivat vain ihmisiä ja tyytyivät vallitsevaan tilaan IMSA:n saappaan alla. Mutta heidän puolustukseksi on sanottava, ettei ihmisen maailmassa todellla ja valheella ole paljoa merkitystä. Kaikki riippuu siitä minkä ihminen tahtoo uskoa todeksi. Ja IMSA:n tallomat ihmiset uskoivat asioiden nykytilaan.

Ja aivan niinkuin ennen muinoin, nyt ja aina tulevaisuudessa, johtajat pelkäsivät pyhien kirjoitusten ennustamaa Tuolimiestä kuin pahinta vihollista ja halusivat tuhota tämän aikeet. Mutta onnistuvatko he muuttamaan pyhien kirjoitusten kulun?

...jatkuu, jos minarijumalat sallivat...