MINARI-TV

Loading...

perjantai 21. maaliskuuta 2008

PUIMINEN, UHKAILU & VITTUILU / TRESHING, THREATENING & INTRIGUERING


Kisat lähestyy ja on aika käynnistää jokavuotinen hehkutus! tässä ketjussa on sallittu kaikki paitsi kunnianloukkaukset ja tarpeettomat paljastukset...

15 kommenttia:

G.G. kirjoitti...

Pääsiäisen harjoitteluleiri on sujunut hyvin, kelit ovat suosineet ja kunto on kova.kisa-asu:löytyy,Musat automatkalle:hoituu,majoitus: kisapapilla, bebanthen+muu lääkitys: suikkanen hoitaa,kotiasiat kunnossa: ainakin vielä, naplaus:mitäpä luulet, viikset: Kasvu hyvällä mallilla, minarit: ei löydy?!(mikä merkki on hyvä ja mistäköhän niitä saisi hankittua?)

Antti Kuisma kirjoitti...

Mielestäni sekä Orthex sekä Snow Fly ovat parhaita merkkejä. minarien Fischerit eli Orthexit luistaa hyvin ja tasalaatuisuus vakuuttaa. Tulevat varsinkin loppulennossa hyvin, mikäli keulatoiminta on kunnossa. Snow fly on taasen jäykähkö ja vakaa suksi, johon mahtuu isompikin kenkä. Saattaa varsinkin hapella läpätä hieman kummulla, mutta jos pitää jalan tiukkana ja pääsee ilmapatjan päälle, voi mittaa kertyä! Riskeistä tämän suksen kohdalla sen verran että märällä ja pehmeällä ladulla voi tökätä keulalla. Toki muitakin varteenotettavia merkkejä löytyy. Peräänkuulutankin, että kannattaa etsiä rauhassa omalle tekniikalle sopiva suksi. jos haluaa vetää varmanpäälle eikä halua turhia testailla, suosittelen orthexia, jolla olen itse vetänyt jo vuosia. Orthexeja löytyy myös mm. hopean värisinä!!!

Anonyymi kirjoitti...

Perkele. En enää muista salasanaa, joutuu olee anonyymi. Mutta, henkilökohtaisella tasolla olen käyttänyt Snow flyitä koko urani ajan aina viime vuotiseen joukkuekisaan asti, johon jouduin lainaamaan minarit välinerikon takia. No niin kuin tiedätte cupin voitto on kiertänyt minut jollain ihmeen tavalla. Tänä vuonna siihen saattaa tulla muutos, koska hommasin Orthexit. on ne niin paljon luikkaamat kun Snow flyt. Elikkäs olen vahvasti sitä mieltä että Orthexit on paremmat. Semikorni.

Anonyymi kirjoitti...

Silloin mäkimiehet olivat olleet pitkällä rundilla.
Aamunkoitteessa saavuttiin minarikuppikaupunkiin.
Siellä Huttunen komensi heti kaikki miehet tapahtuma-alueelle.
Kun saavuttiin alueelle, ylemmyyden tunnossa kylpevät kultaminisuksi-huippu-urheilijat korskeasti sanoivat, ahnas, saastainen hymy kasvoillaan:
"Perskeles jätkät, liput esiin!"
Ja kaikki ne, joilla oli, kaiversivat ne esiin.
Mutta yhrellä ei ollutkaan kuin yksi raihnainen pari vanhoja minarimanuaaleja.
Niillä hän sivalsi parmepia minarimiehiä korville näin sanoen:
"Pirä lippus."
Guide pirautti paikalle järjestysmies Suikkasen,
joka taas saapui paikalle näin sanoen: "Perustelkaa tekonne,
tai rankaisen teitä ankarammin kuin ketään koskaan."

"Herra lääkintämarsalkka, olen tässä ryypännyt melkein koko vuoden,
eikä minulla ole todellakaan muuta kuin nämä prismasta pöllityt vanhat manuaalit.

Mutta katsokaa, on niitä kaksi,
siis vain kaksi enemmän kuin on minulla ystäviä, elämänkumppaneita tai ylipäätään kokemuksia vastakkaisesta sukupuolesta.

Kun katson niiden toista puolta, on niissä kolme uraa.
Siis kolme uraa enemmän kuin minulla tulee koskaan elämässäni olemaan, koska lopetin kaikki koulut kuuppaharrastukseni takia epärealistisessa narsisminpuuskassa.

Kun koskettelen manuaalejani, tunnen sileää pintaa ja kaksi terhakkaa nyppylää kärkien kohdalla, kuin pehmeät naisen rinnat, tupakan natsoja muistuttavine herkkunänneineen, aivan kuten olen ratto-lehdissä usein Puijon divarin takahuoneessa nähnyt.

Herra järjestysmies,
Nämä manuaalit ovat minulle elämänkumppani, ainut elinkeino ja seksiobjekti.

Guide ja Suikkanen kutsuivat paikalle kisapapin joka oli saava päättä lohduttoman mininäkijän kohtalosta. ”Poistukaa välittömästi minarikuppialueelta te alhainen muukalainen. Olette haiseva roisto ja orpojen ja vaivaisten kiduttaja” jyrähti kisapappi, äänessään minisuksijumalten voima ja viha.

Pää painuksissa tämä elämän murjoma kuuppakundi paineli lähimetsään lepäämään. Hän sitoi manuaalinsa sideremmeillä puuhun kiinni, saadakseen edes jonkinlaisen sateensuojan itselleen. Pettyneenä ja viluissaan hän nukahti viattomaan uneen, tietämättömänä siitä, että tänä yönä hän oli menehtyvä suden suuhun.
Silloin, aivan kuin säälistä, minisuksijumalat lähettivät hänen umpiluukalloonsa ihanan unen, ikäänkuin armolahjana elämän kaltoin kohtelemalle piruparalle.

Unessaan hän voitti luontoarvasta 40€, millä pääsisi miarikuppiloiseen laillisesti ja saisi vielä vähän tenttua matkaevääksi. Lisäksi hän oli juuri saanut tuntemattomalta Amerikan-serkultaan testamentatut orthex-huippumanuaalit, joissa oli Horst Bulaun nimmari ja Steav Collinsin hampaanjäljet. Ne olisivat liukkaat pelit ne, hän voihkaisi ikään kuin nautinnosta.

Vastaanotto kilvoittelualueela oli lämmin ja hänet otettiin huomioon. Hän tunsi ensimmäistä kertaa elämässään olevansa tasavertainen yhteisön jäsen.
Huttunen suolasi mäen juuri ennen hänen vuoroaan. Boori oli liukas Ja suora, vauhtimäen asento tuntui helpolta ja rennolta. Keulalle tullessaan hän ei tuntenut normaalia ajatusten sekamelskaa ja nolatuksi tulemisen kauhua, vaan itsevarmuutta huokuen pisteli kokojalalta menemään, sopivan pitkältä matkalta, vavahtamattoman pönkän suuntaan. Jalka toimi terävästi, mutta sitäkin rennompi oli indeksiin hierottu yläkroppa, joka suorastaan vain pysyi liikkeen mukana, rennosti niin rennosti, mutta kuitenkin niin, ettei se menettänyt optimaalista aktiivisuuttaan keskivartalon alueella. Kuuppa kierähti pönikästä suoraan päälle ja livit tiesivät paikkansa aivan kuten paremmissa elokuvissa. ”Ai tältäkö se ilmapatja tuntuukin” hän huomasi ajattelevansa. Sopivasti käsi irti kroppalihaksesta hän tyylitteli hs-pisteen tuntumaan, saaden vielä lopussa hyvinkin kyseenalaisen vastatuulen puhurin, ajatellen korridooriloisia. Pitkä nappi kruunasi uljaan kotkan liidon. Uskomaton yllätysvoitto mahtavine palkintoineen oli totta. Kisan jälkeen hyvillä mielin saunaa, sillä kroppa ei tuntunut juurikaan turvonneelta, vaikka kevät oli jo pitkällä. Ihmeellistä. Gazza lupasi yösijan volvostaan, joten asia oli selvä, kaupungille rötikontakteja hakemaa.

Myöhemmin yöllä, rankan shottirallin huumaamana, hän hoiperteli torille sairaiden mielihalujen ohjastamana. Silloin hän näki jumalaisen näyn. Aivan kuin kangistuksen. Torin snagarilla kebabia vartaasta vuoli alaston ja uhkea ristiverinen milfi, joka vinkkasi sormellaan kiimaisen sankarikotkan luokseen. Milfi sulki hänet syleilyynsä ja hän kiimasta nytkähdellen nuoli unessaan kebabrasvaa milfin tisseistä ja pyöritteli nenäänsä milfin jumalaisessa seksivartalossa. Mutta mikä merkillistä, hän ei lauennut ennen aikojaan. Tämä täytyy olla se seitsemäs taivas, hän makusteli mielessään. Juuri kun milfi oli heittäytymässä tuliseen rakkauden suudelmaan Kokovartaloerektiossa toikkaroivan minarigiissin kanssa… juuri kun huulet hapusivat toisiaan… Silloin loppuu uni jäätävään ja karmeaan todellisuuteen. Susi syö uinuvan minisuksikansalaisen pään ikään kuin parempiin suihin.

Eikä tämä tarina ole palturia.

Kirjoittanut nimimerkki ”sisäkumi simeon” uikkendaali jiirissä

Anonyymi kirjoitti...

Simeon, sisäkumin poika on sisäistänyt minarikupin flown ja meaningin! Terkut Horst Bulaulle; ehkä ensi vuonna minarikupissa nähdään? ps: ikävät ne sun voltit siellä harakovissa muunnoin...ei lähteneet ees minarit jalasta prkl!

Anonyymi kirjoitti...

Ihana tarina

G.G. kirjoitti...

Tarina oli koskettava!!jokainen minariurheilija pystyy varmasti samaistumaan kirjoitettuihin tunnelmiin!Niin ja minarit on hommattu mustat orthexit ja kenkäkin mahtuu hyvin siteisiin!!Sponsoritarran paikka suksessa on vielä auki, halukkaat voi ilmoittaa sponsoritukensa määrän, niin eiköhän sopimus saada tehtyä...

Anonyymi kirjoitti...

Minari lähestyy, mutta pitäisikö olla huolissaan kun ei porukka oo (ainakaan vielä) kovin paljon jaksanut hehkuttaa täällä sivuilla tulevasta suurtapahtumasta?!

Anonyymi kirjoitti...

pitäs. ja pitää

Anonyymi kirjoitti...

Chairmännille ja muille td heeboille vai ketä ne oli:
Onko täällä jossaki vuoden 2008 virallisia sääntöjä vai vedetäänkö viime vuotisilla? Vai olenko sokea enkä löydä niitä?

Anonyymi kirjoitti...

No niin kohta alkaa kisamatka, ui ui. Reeneihin en kerkee mut antaa lahjattomien reenata. En oo koko vuonna reenannu enkä reenaa, enkä veryttele.

Anonyymi kirjoitti...

suksia kävin testaamassa. ja kyllä, kyllä ne orheksit vai mitkä ne oli, liukkaimat oli, testissä viimeiseksi jäi ne mallia jousipyssy olevat sukset. ( keula kyntää) väliin mahtui pari suomalais valmistajaa. mutta kisa suksi on selvä.

Anonyymi kirjoitti...

Kelit on pehmeät (onneksi kemikaalit on hallussa sekä urheilijoita että mäkeä varten. Jousipyssymalliset sukset saattavat kyllä kyntää tuossa sohjossa aika pahasti. Kisapappikin joutui ottamaan löylykauhan kauniiseen käteen ja lähtemään saunottaman lipeistä turha jäykkyys pois. Siinä samalla saattaa ite jätkistäkin turha jäykkyys hävitä...

Mutis kirjoitti...

Elikkä manuaalikohinasta sen verran että kyllä steedeillä eli jouskareilla on kumminkin voitettu ylivoimasesti eniten minarimaljoja! Se voi nimittäin olla niinkin että luisto ei ratkaisekaan tätä yhtälöä, vaan se nimenomaan on se huono luisto joka siivittä minarimäen nokalla oleilevan, ponnistusta suunnittelevan, hurjapään suuriin tekoihin.

Noh, kävin äsken kumminkin pöyristämässä kantit ja töhöttimellä muotoilin kisaparin profiilin ikään kuin hieman halukkaammaksi. Ihan vaan niinku varmuuden vuoksi.

Muistakaa myös että viime hetken panostus kisapuku ja kypärä kombinaatioon ei suinkaan ole turha vaan saattaa olla jopa ratkaisevassa asemassa kisojen viihdearvon kannalta.

Tulipa painavia sanoja.

...Juntti älä ota enää.. Kirjoitin itsekin tämän kohinan ykköskaljan voimalla! Tai no. Ne ottakoon löysät pois kellä siihen on mahdollisuus.

KummitusJuna kirjoitti...

Tere

No, ei ku semmosta ko täsä The CommonRunOfManKindLaisen kanssa naulataan... sen verran anto luottoa Chairmanin bränd nevikkä Orthex-manuaali, että pakko oli niputtaa omat SnowFlyt uran jäläkeisellä Madshusin teipillä ja ottaa mukaan 63 asteiseen suomalaiseen saunaan. Kiuastyyppinä peruskuiva Narvasähköpumppu Wattenfallin energialla.

No, minimanuaalin profiilillinen muutos on selekeä, tai siis oli, mutta pikku hilijaa se alakaa vääntää keulaa alaviistoon ja sehän napoo sohjossa, ko Chairmanin Matukka Val Di Fiemmelässä.

No, onneksi huomenna on vielä kosolti aikaa painaa nappia.

No, spirituaalisesta uusminisuksiherännäisyydestä ja mormoniminisuksesta sen verran, notta jos jollakin ilmenee sovittamattomia syntejä tahi säpellyksiä tai säännönvastaisia kräpejä ynnä muita tahi viilalla uhkaus menettelyjä ihtesä tai rötiä esittävän kanssa, niin jotaki voidaan huomenna kahtoa kisapaikalla, kaljapalkalla.

Rötiongelmiin en aio ottaa kantaa.

Mutikselle ihan vaan sen verran, että: "haista paska!"

Kaikille muille pyhää ja puhdasta piissiä, ja hei, oikeesti

Kirjelmästä vastuussa:
The Official MiniSkiFlyingWorld Of The Vampires Priest

P.S. Kulkeutukaa rauhassa kisipaikalle, matkanne turvaa minisuksijumalat tai IFI...ehkä... vitustako näitä